PAASTO

Raamatusta näemme, että paasto on ruuasta ja juomasta pidättäytymistä eri asioiden vuoksi.

SANA PAASTO tuo monenlaisia mielikuvia. Joillekin tulee mieleen muslimien viettämä ramadan, toisille terveysintoilija tai lakihenkisyyden ruumiillistuma pahanhajuisine hengityksineen. Joku saattaa nähdä mielessään kuoppasilmäisen fanaatikon; jonkinlaisen Jumalan hullun. Paasto kannattaa kuitenkin nähdä positiivisessa valossa, tärkeänä mahdollisuutena, jonka Jumala on antanut ihmiselle avuksi hengellisen elämän eri tilanteisiin. Paaston kohdistaminen Jumalaan erottaa hengellisen paaston muista paastoista, joita maailmassa harjoitetaan. Raamatussa mainittu hengellinen paasto kohdistuu aina motiiveiltaan ja tavoitteiltaan Jumalaan.

MITÄ PAASTOAMISELLA TARKOITETAAN?

Raamatusta löydettävien esimerkkitapausten ja opetusten avulla nähdään, että paasto on ruuasta ja juomasta pidättäytymistä eri asioiden vuoksi. Paasto voidaan nähdä myös laajemmin, jolloin vapaaehtoisesti luovutaan määräajaksi jostakin elämän normaalista toiminnasta. Asioita, joista pidättäydytään, voivat olla esimerkiksi televisio, Internet, lehdet, toiset ihmiset sekä tietyt ruuat ja juomat. Raamatun esimerkit ovat pääasiassa ruuasta ja juomasta pidättäytyminen.

Jeesus harjoitti niin kutsuttua normaalia paastoa, jossa luovutaan ruuasta.1 Daniel ystävineen käytti osittaista paastoa, jossa he söivät vain vihanneksia ja joivat vettä.2 Esran, Esterin ja Paavalin tapauksissa kyse oli totaalisesta paastosta, jossa he eivät syöneet eivätkä juoneet mitään.3 Mooseksella oli 40 vuorokauden mittainen yliluonnollinen paasto, jossa hän ei syönyt eikä juonut mitään.4 Näiden yksilöihmisten paastojen lisäksi Raamatusta löytyy myös esimerkkejä koko seurakunnan paastosta5 ja koko kansakunnan paastosta.6 Vanhassa testamentissa Jumala sääti säännöllisen paaston. Suurena sovituspäivänä kaikkien juutalaisten piti paastota7 Myöhemmin Babylonian pakkosiirtolaisuuden aikana juutalaiset johtajat säätivät neljä muuta säännöllistä joka vuosi tapahtuvaa paastoa.8

PAASTOAMISEN MONET SYYT

Paastoamiselle löytyy Raamatun esimerkkitapausten kautta monia syitä. Syyt voidaan jakaa karkeasti kymmeneen. Läpi aikakausien ihmiset ovat eläneet samantyyppisten asioiden ja tilanteiden kanssa. Myös 2010-luvulla paastolle löytyvät samat syyt, jotka löydämme Raamatun lehdiltä.

(1) Paasto auttaa nöyrtymään Jumalan edessä. Raamatusta voimme nostaa esimerkeiksi kuninkaat Daavid ja Ahab. He osoittivat syvää nöyrtymistä Jumalan edessä, ei vain sanoin, vaan myös rukoillen ja paastoten.9 Etelä-Korean seurakuntien yksi menestymisen salaisuus on mitä ilmeisemmin juuri rukouksessa ja paastossa. Jos David Younggi Chon seurakunnassa joku vanhempi pastori havaitsee nuoressa työntekijässä ylpeyden häivääkään, hän kehottaa nuorta veljeä heti paaston avulla nöyrtymään Jumalan edessä.

(2) Paasto auttaa Jumalan johdatuksen etsimisessä. Tämä lienee yleisin syy tämän päivän paastoamiselle. Johdatusta haetaan mm. ammatinvalinnan suhteen, asuinpaikan tai puolison valinnassa ja omaa hengellistä tehtävää etsittäessä. Raamatusta löytyy paljon hyviä esimerkkejä. Jeesus, Paavali ja Barnabas paastosivat ennen tärkeiden päätösten tekemistä.10

(3) Paasto auttaa katumuksessa ja Jumalan yhteyteen palaamisessa. Lankeemuksen jälkeen paastolla osoitetaan katumuksen syvyyttä ja sitä, miten tosissaan parannuksen teon kanssa ollaan. Joonan julistuksen vaikutuksena niniveläiset uskoivat Jumalaan ja julistivat paaston katumuksen osoitukseksi.11

(4) Paasto vahvistaa rukouselämäämme. Rukoukseen keskittymisen puute on eräs suurimmista esteistä kestävälle rukoukselle. Paasto auttaa keskittymisessä ja tarjoaa hyviä säännöllisiä lisäaikoja rukoukselle, kun muut aterioivat. Antiokian seurakunta rukoili ja paastosi, ja yllättäen Pyhä Henki alkoi toimia heidän keskellään.12

(5) Paasto auttaa rukoilemaan Jumalan työn onnistumisen puolesta. Monet paastoavat jonkun läheisen ihmisen uskonelämän puolesta. Lähetyskentillä lähetit paastoavat löytääkseen oikeat työtavat ja että ihmisiä tulisi uskoon. Monet hengellisen työn tekijät paastoavat säännöllisesti, esimerkiksi kerran viikossa tai kerran kuukaudessa juuri Jumalan valtakunnan etenemisen puolesta. Raamatun lehdiltä Nehemia ja Daniel ovat hyviä esimerkkejä paaston liittämisestä yhteen rukouksen kanssa, silloin kun oli huoli Jumalan työn eteenpäin menemisestä.13

(6) Paasto auttaa osoittamaan syvää murhetta. Israelin kansa paastosi suuressa surussa, kun se oli menettänyt sodassa 40 000 henkilöä.14 Daavid miehineen paastosi ja suri Saulin ja Joonatanin kuolemaa.15

(7) Paasto auttaa, kun pyydetään varjelusta. Ester pyysi ystäviään paastoamaan ja pyytämään näin varjelusta kuninkaan vihalta.16 Muutama vuosi sitten seurakuntamme lähetit matkustivat vaarallisen meren yli purjeveneellä. Tuon viikon ajan järjestimme seurakunnassa paastoajan ja ympärivuorokautisen rukousvartion, ja tuo matka onnistui.

(8) Paasto kohdistuu toisten ihmisten tarpeista huolehtimiseen. Hyvin yleinen paaston syy on sairaan puolesta.17 Niilo Yli-Vainio paastosi 40 vuorokautta nuoren lähetyssaarnaajan Kari Harrin puolesta, kun tämä kolarin jäljiltä makasi tajuttomana sairaalassa. Jesajan kirjassa on pitkä jakso, joka käsittelee oikeaa ja väärää paastoa. Jumala puhui Jesajan kautta, että oikeaan paastoon liittyy toisista ihmisistä huolehtiminen.18

(9) Kiusausten voittaminen. Jeesus paastosi 40 päivää ja 40 yötä.19 Jeesus valmistautui suureen koettelemukseen, itse perkeleen kohtaamiseen, pitkällä paastolla. Jokainen ihminen joutuu kiusauksiin, ja paasto on Jumalallinen ase, jolla kiusaukset voidaan voittaa yhdessä Jumalan Sanan kanssa.

(10) Paasto on rakkauden ja kunnioituksen osoitus Jumalalle. Tässä on jokaiselle meille kestoaihe paastoon. Mahtava esimerkki löytyy 84-vuotiaan Hannan elämästä.20 ”Hän ei poistunut temppelistä minnekään, vaan palveli Jumalaa yötä päivää paastoten ja rukoillen”. Hanna sai Jumalalta mitä ihanimman palkinnon, kun hän sai nähdä vastasyntyneen Vapahtajan, Jeesuksen. Arkielämämme kiireisessä pyörityksessä paastotessa vapautuvaa aikaa voi hyvin käyttää rukouksen lisäksi myös Jumalan ylistykseen ja palvontaan.

KUULUUKO PAASTO UUDEN TESTAMENTIN USKOVILLE?

Vastaus on helppo ja perusteltavissa: kyllä kuuluu mutta ei lain orjuudessa vaan evankeliumin vapaudessa. Jeesuksen esimerkki, opetukset ja alkuseurakunnan toiminta riittävät todisteiksi, että paasto on tarkoitettu Jeesuksen seuraajille. Raamatussa puhutaan useammin paastosta kuin kasteesta. Jeesus poisti lain raskaan taakan, joka paastoon liittyi ja toi paastolle syvällisen merkityksen. Paasto on Jumalan ja ihmisen välinen, salainen, siunattu ja palkitseva kahdenkeskinen kohtaaminen.

Vuorisaarnassa Jeesus opettaa: ”kun autat köyhiä”, ”kun annat almun”, ”kun rukoilette” ja ”kun paastoatte”.21 Kukaan ei varmasti kyseenalaista, tarkoittiko Jeesus, että opetuslasten tulisi antaa omastaan tai rukoilla? Jostain syystä kuitenkin aikamme länsimaalainen kristillisyys ikään kuin kyseenalaistaa paastoamisen tärkeyden, vaikka Jeesus siitä selvästi opetti. Vuorisaarnan lisäksi toinen merkittävä Jeesuksen opetus löytyy tullimies Matteuksen kodista.22 Johanneksen opetuslapset kysyivät Jeesukselta, että miksi hänen opetuslapset eivät paastoa, niin kuin he itse tekivät. Jeesus totesi, että ”Eivät kai häävieraat voi surra silloin, kun sulhanen vielä on heidän kanssaan! Vielä tulee sekin aika, jolloin sulhanen on poissa, ja silloin he paastoavat.” Me elämme nyt sitä aikaa, kun sulhasemme Jeesus on poissa, ja tähän aikaan kuuluu paasto odottaessamme hänen paluutaan. Jeesus ohjeisti paastoavaa, että paasto on salassa tapahtuvaa Jumalan ja ihmisen välistä toimintaa. Hän myös lupasi, että Jumala palkitsee sen, joka paastoaa.23 Jeesus muutti paaston luonteen sekä ulkoisesti että sisäisesti. Ulkoisesti ei enää Vanhan testamentin käytännön mukaan pukeuduta säkkiin ja ripotella päälle tuhkaa, vaan ulkonäöstä on pidettävä huolta niin, etteivät sivulliset huomaisi paastoamista. Sisäisesti Jeesus muutti paaston, että se tapahtuisi oikeista motiiveista, jotta paasto olisi Jumalan ja ihmisen kahdenvälinen asia.

Markus 9 kertoo, kuinka Jeesus karkotti pojasta mykän ja kuuron hengen, jota opetuslapset eivät olleet kyenneet tekemään. Nämä kyselivät, miksi he epäonnistuivat. Jeesus sanoi heille: ”Tätä lajia ei saa lähtemään ulos muulla kuin rukouksella ja paastolla.” (38-käännös)24 Voimmeko tehdä tästä sellaisen opin, että jotkut pahat henget eivät lähde ulos kuin paastoamalla? Vanhimmissa käsikirjoituksissa on vain sana rukous, ei sanaa paasto. Myöhäisemmistä käsikirjoituksista paasto löytyy, joten lisäys osoittaa paaston tärkeyden ensimmäisten vuosisatojen uskoville. Vaikka emme voi tehdä tästä oppia, on kuitenkin ilmeistä, että paastoon sisältyy Jumalallinen voima. Usein voi lukea ja kuulla todistuksia, jossa sanotaan: ”Sitten vasta alkoi tapahtua, kun aloitimme paaston.”

KUN SINÄ PAASTOAT

Ennen kuin paasto aloitetaan, on hyvä vastata itselleen muutamaan kysymykseen. 1. Miksi paastoan? Hengellinen paasto kohdistuu aina Jumalaan. Edellä lueteltiin kymmenen syytä, joiden vuoksi Raamatun ihmiset paastosivat. Lista ei ole mitenkään täydellinen, ja näiden lisäksi paastolle löytyy varmasti muitakin syitä. Pyhä Henki ohjaa uskovaa myös paastoon liittyvissä asioissa. Joissakin seurakunnissa järjestetään rukous- ja paastoviikkoja, joiden paaston aiheena on Jumalan työn menestyminen omalla paikkakunnalla. Paastolle on tärkeä löytää tarkoitus! 2. Kuinka kauan? Paastojen pituudet vaihtelevat puolesta päivästä neljäänkymmeneen vuorokauteen. Kannattaa asettaa itselleen realistinen tavoite varsinkin, jos ei ole paastonnut usein. Ensimmäisen paaston ei tarvitse olla välttämättä kuin vuorokauden mittainen. 3. Miten aloittaa? Paastoamiseen kannattaa valmistautua hyvin, varsinkin ensimmäiseen kertaan. Tietoa paaston käytännön puolista löytyy paljon kirjallisuudesta ja Internetistä. Jos mahdollista, niin kannattaa myös keskustella asiasta niiden kanssa, jotka harjoittavat paastoamista. Jos on lääkitystä tai muita terveydellisiä ongelmia, ennen paaston aloittamista on syytä keskustella lääkärin kanssa. Harjoitus tekee mestarin myös paastoamisessa. Mitä useammin ihminen paastoaa, sitä paremmin hän oppii tuntemaan oman kehonsa, ja se helpottaa paaston aloittamisessa.

Tomi Kuosmanen

Viitteet:

1) Matt. 4:2. 2) Dan. 1:12. 3) Esra 10:6; Est. 4:16, Apt. 9:9. 4) 5. Moos. 9:9. 5) Joel. 2:15-16; Apt. 13:2,3. 6) 2. Aik. 20:3; Joona 3:5-8. 7) 3. Moos.16:29-31. 8) Sak. 8:19. 9) 2. Sam. 12:15-16; 1. Kun 21:27-29. 10) Matt. 4:2; Apt. 14:23. 11) Joona. 3:3-9. 12) Apt. 13:1-3. 13) Neh. 1:3-4; Dan. 9:3. 14) Tuom. 20:26. 15) 2. Sam.1:11-12. 16) Ester. 4:16. 17) Psalmi 35:13. 18) Jes. 58:6-12. 19) Matt. 4:1-11. 20) Luuk. 2:36,37. 21) Matt. 6:1-18. 22) Matt. 9:14-15. 23) Matt. 6:18. 24) Mark. 9:29.

Muita kirjoituksia

Blogi

PAAVALIN KIRJE FILEMONILLE

Kirje mieheltä miehelle, vangilta vapaalle, köyhältä rikkaalle, tihkuu Kristuksen rakkautta.

Blogi

RISTIN SANOMA

Ristillä riippuva Jumala Kristuksessa on yksi ihmisjärjen vaikeimmin ymmärrettävistä tapahtumista, suuri ristiriitaisuuksien summa.

Translate »